Rumba 13/2010: Rocktrio ja triangeli
Leikkisyys voitti taiteellisuuden, kun rautakolmion takominen nousi Superchristin keikan kohokohdaksi Tampereen Klubilla.
Leikkisyys voitti taiteellisuuden, kun rautakolmion takominen nousi Superchristin keikan kohokohdaksi Tampereen Klubilla.
“Useamman vuoden ajan lupaavan orkesterin kirjoissa keikkunut Superchrist on ainakin tämän keikan perusteella löytänyt todellisen iskun. Yhtyeen kitaristi-laulaja-biisintekijä Mikko Lohenoja ei ole jokapäiväistä pullaa täkäläisessä rock-tarjonnassa. Enpä muista milloin viimeksi olisin kuullut yhtä estotonta, ennakkoluulotonta ja hallitulla tavalla friikkailevaa kitaransoittoa. Read more…
“Vaikka samat soundiongelmat vaivasivat myös mainion Colorgun-debyyttialbuminsa marraskuun alkupäivinä julkaissutta Superchristia, kykeni trio rykäisemään varsin ehyen setin. Superchristin hallittu kaaos on erinomaisen miellyttävää ennen kaikkea sen vuoksi, että bändi on täsmällinen soitossaan ja ehdottoman tietoinen tekemisistään.
+ Jason muuttaa taivaaseen, Silvio
Keikka-arvio: http://www.desibeli.net/juttu/590
Kuva: Mika Roth / Desibeli.net
“Kyseinen perjantai-ilta oli helUnion-bändikollektiivin avajaisbileet. Paikka oli melkein täynnä ja bändit hyviä. Ilta antaa varmasti helUnionia pyörittävien hemmojen uskoa, että Helsinkiinkin voisi syntyä jonkinlainen yhteinen skene, joka kollektiivin perimmäisenä tarkoituksena onkin.
“Laulaja-kitaristi Mikko Lohenojan luotsaama Jesuschrist on Helsingin katulamppujen varsista ja sähkökaapeista tuttu bändi, jonka miehistöllä on aikaisempaa kokemusta mm. orastavaa mainetta saavuttaneesta Angel Lust -orkesterista. Koneiden tukeman trion metallia, poppia, ja tanssirytmejä sulattava meininki näytti vetoavan etenkin nuorista naisista koostuvaan yleisönosaan, mitä pojat eivät varmasti pane pahakseen. “Mikey Codin” ääni jakoi hieman mielipiteitä, kuten myös tiukahkosti soittaneen rumpalin korniuden rajoilla keikkunut pelehdintä, mutta kokonaisuutena pirteä esitys valmiin oloiselta bändiltä. Viimeisenä kuultu Material Girl -versiokin oli aika vinkeä.”
- Janne Flinkkilä